Millainen on mielestäsi asukkaalle hyvä Espoo? Minä haluan asua Espoossa, jossa on turvallista liikkua ja asua. Meillä pitää olla myös laadukas varhaiskasvatus ja hyvät koulut. Ja asukkaiden hyvinvointia pitää edistää. Kaikkeen tähän tarvitaan resursseja ja olennaisten asioiden priorisointia.
Espoon budjetti pitää käyttää mahdollisimman tarkoin asukkaiden hyväksi. Asukkaille merkitsee kaupungin tarjoamien palveluiden laatu. Kasvatus ja koulutus on mielestäni tärkein Espoon tämänhetkisistä palveluista asukkaille, kun terveyspalvelut siirtyivät hyvinvointialueelle. Espoon pitää huolehtia varhaiskasvatuksen ja koulutuksen laadusta kaikilla oppiasteilla ja turvata niille riittävät resurssit.
Espoon velkaisuuden takia Espoon investointitasoa pitää laskea, ja rahaa pitää suunnata enemmän espoolaisten hyvinvointiin kuin julkiseen rakentamiseen. Espoossa on tehty merkittäviä investointeja muun muassa metroon, Raidejokeriin ja kaupunkirataan. Tapiolan uimahallin peruskorjaukseen myönnettiin tuosta vain noin 10 miljoonan lisärahoitus ja sen kustannusarvio on 55,5 miljoonaa. Oittaan uimarannan pukukopeista maksettiin lähes miljoona. Tässä jatkuvassa infraan investoimisessa pitäisi käyttää enemmän järkeä – nämä miljoonat ovat pois jostain muualta ja jostain tärkeämmästä.
Espoossa on huomattava määrä vieraskielistä väestöä (23%), ja yksi syy on löysä maahanmuuttopolitiikka sekä vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisi. Vieraskielisen väestön kotoutumisessa ja suomen kielen oppimisessa riittää työtä vuosikymmeniksi. Ei tarvitse miettiä kuin vaikkapa varhaiskasvatusta, jossa koetetaan taata kaikille hyvä pohja kouluun jatkamiseksi. Työtä riittää niin suomen kielen oppimisen tukemisessa kuin kaverisuhteiden tukemisessa, sillä lapsen kielitaito vaikuttaa myös leikkien sujumiseen kaverien kanssa. Koulussakin vieraskieliset lapset tarvitsevat tukea. Samoin erityisoppilaat, joita on jo joka neljäs oppilas. Suomen tulevaisuuden kannalta kaikkien oppimiseen ja koulutukseen satsaaminen on tärkeämpää kuin miljoonien infrahankkeet.
Espoon katuturvallisuus on heikentynyt ja väkivallanteot ovat lisääntyneet Espoossa. Kaksi miestä sai vastikään sairaalahoitoa vaatineita vammoja, kun Espoon keskuksessa 2 miestä puukotti heitä. Yhteyttä katujengeihin tutkitaan. Meidän pitää tehdä kaikkemme espoolaisten turvallisuuden eteen muun muassa viranomaisten yhteistyöllä.
Väkivallanteoissa ja katujengeissä on huomionarvoista se, että useassa tapauksessa katujengiläiset ovat nimenomaan maahanmuuttajia (tai maahanmuuttajataustaisia). Voimmekin syyllä todeta, että kotoutuminen ja maahanmuuttopolitiikka on tältä osin epäonnistunut. Hallitus on tehnyt korjausliikkeitä maahanmuuttopolitiikassa, mutta turvallisuustilanteen korjaaminen vaatii vielä työtä – ja resurssien ohjaamista kasvatukseen ja koulutukseen, jotta mahdollisimman monesta tulee osaava ja kunniallinen kansalainen.
Asukkaalle hyvä Espoo huolehtii ensisijaisesti omien asukkaidensa hyvinvoinnista. Resurssien käytössä pitää priorisoida asukkaille tarjottavat palvelut ja niiden laatu. Infraan ja rakentamiseen ei pidä törsätä miljoonia nuijan kopautuksella. Hanke voidaan laittaa jäihin, jos sitä ei voida toteuttaa kohtuullisilla kustannuksilla. Oittaan pukukoppeihin ei ollut pakko törsätä miljoonaa euroa. Rahalla olisi ollut muutakin käyttöä asukkaiden hyväksi!