Tekijä: admin

Oppimisen tuki uudistuu ja uusi lainsäädäntö astuu voimaan 1.8.2025. Tällä hetkellä, ennen uudistuksen voimaantuloa, tuki on jaettu kolmeen portaaseen: yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Näistä tukimuodoista kevyin on yleinen tuki eikä siihen ole tarvittu kirjallista tuen päätöstä; tehostetussa ja erityisessä tuessa tukitoimia on enemmän ja niistä on tehty kirjallinen tuen päätös. Nykyisessä tuessa…

Millainen on mielestäsi asukkaalle hyvä Espoo? Minä haluan asua Espoossa, jossa on turvallista liikkua ja asua. Meillä pitää olla myös laadukas varhaiskasvatus ja hyvät koulut. Ja asukkaiden hyvinvointia pitää edistää. Kaikkeen tähän tarvitaan resursseja ja olennaisten asioiden priorisointia. Espoon budjetti pitää käyttää mahdollisimman tarkoin asukkaiden hyväksi. Asukkaille merkitsee kaupungin tarjoamien palveluiden laatu. Kasvatus ja koulutus…

Jokainen päiväkodissa hoidettava lapsi tarvitsee hyvän päiväkodin. On tärkeää, että lapsi viihtyy päiväkodissa tai eskarissa ja oppii siellä uusia asioita. Myös kaverit ovat tärkeitä ja se, ettei joudu kiusatuksi. Viime vuoden lopussa toteutetun asiakaskyselyn perusteella vanhemmat ovat tyytyväisiä päivähoitoon Espoossa. Päivähoito on saanut arvosanaksi yhdeksän (kun kymppi on ylin arvosana). Kyselyyn vastasi 18 % vanhemmista….

Espoo on osa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta ja se tuottaa sote-palvelumme. Esimerkiksi terveysasemat, koulujen terveydenhoito ja mielenterveyspalvelut kuuluvat hyvinvointialueelle. Tällä hetkellä hyvinvointialueella on katettavaa alijäämää noin 160 miljoonaa euroa vuosilta 2023 ja 2024, ja alijäämä pitäisi kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Hyvinvointialue on jo tehnyt leikkauksia palveluihin, esimerkiksi ensihoidosta on säästetty joillain alueilla. Hyvinvointialueen työntekijöistä hallinnossa ja…

Olin vastikään kuuntelemassa arvostettua brittiläistä kardiologia Aseem Malhotraa. Hän tuli käymään Suomessa todistaakseen oikeudenkäynnissä, jossa Mika Vauhkala on haastanut Fazerin oikeuteen koronapassin käytöstä terveillä suomalaisilla. Koronapassin käyttö oli paitsi perustuslainvastaista myös eriarvoistavaa, koska sen sai otettuaan rokotteen, sairastettuaan koronan tai maksamalla yksityislääkärille näytteenotosta; viimeisessä tapauksessa siis olit eriarvoisessa asemassa, koska jouduit maksamaan yksityislääkärin vastaanoton. Kardiologi…

Englanti on yleistynyt Suomessa opiskelukielenä. Selvityksen* mukaan kuitenkin 82 prosenttia suomenkielisistä opiskelijoista haluaa käydä kurssit suomen kielellä, jos vaihtoehtoina ovat suomi ja englanti. Tämä on varsin ymmärrettävää, sillä harva suomea äidinkielenään puhuva on yhtä taitava englannin kielessä. Yle kertoo artikkelissaan (30.3.) Hartikaisen Jussista, joka opiskeli Aalto-yliopistossa ensin kandidaatintutkinnon suomeksi. Maisterintutkinnossa kieli kuitenkin vaihtui englanniksi, mikä…

Pitkään suunniteltu soteuudistus on saatu maaliin, ja sote on siirtynyt hyvinvointialueille. Samalla sote on kuitenkin suurissa vaikeuksissa. Lääkärille ja terveyskeskukseen ei oikein tahdo saada aikoja. Kiireetön hoito on tukossa, ja kiireellisessäkin hoidossa on ongelmia. Kiireellisen hoidon ongelmiin liittyen neurokirurgi Miikka Korja (HUS) twiittasi 29.12.2022: ”Teho-osaston paikkoja hoitajapulan vuoksi niin vähän auki, että toissayönä aivoverenvuotopotilasta ei…

Ekonomi Tuomas Malinen toteaa (Uuden Suomen blogissaan), että käsillä olevat eduskuntavaalit ovat Suomelle kohtalonvaalit. Tästä asiasta on helppo olla Malisen kanssa yhtä mieltä. Suomella on haasteita monella saralla, mukaan lukien Malisen mainitsemat taloustilanne, puolustuspoliittinen tilanne ja demokratian haasteet. Lisäisin listaan hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen ylipäätään ja sen, miten ratkaisemme haasteet sotessa, päiväkodeissa ja kouluissa. Tuomas Malinen ja…

Suomen valtionvelka on yli 140 miljardia, ja korkokuluihin menee jo vajaa 3 miljardia. Korkokulut voi suhteuttaa niin, että ne vastaavat pienen ministeriön budjettia, esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön budjetti on 3,3 miljardia. Toinen tapa suhteuttaa korkomenoja on tiestön korjausvelka, joka on 1,5 miljardia; tuolla summalla huonokuntoinen tiestö saataisiin korjattua. Näin ollen velan korkokuluilla korjattaisiin lähes kahteen…