Englanti on yleistynyt Suomessa opiskelukielenä. Selvityksen* mukaan kuitenkin 82 prosenttia suomenkielisistä opiskelijoista haluaa käydä kurssit suomen kielellä, jos vaihtoehtoina ovat suomi ja englanti. Tämä on varsin ymmärrettävää, sillä harva suomea äidinkielenään puhuva on yhtä taitava englannin kielessä.
Yle kertoo artikkelissaan (30.3.) Hartikaisen Jussista, joka opiskeli Aalto-yliopistossa ensin kandidaatintutkinnon suomeksi. Maisterintutkinnossa kieli kuitenkin vaihtui englanniksi, mikä hidasti merkittävästi opiskelua. Hassuimmillaan tilanne voi olla se, että suomenkieliset opettajat opettavat kurssia englannin kielellä suomenkielisille opiskelijoille. Mikä järki tässä on?
On toki selvää, että tieteen kielenä on kansainvälisesti käytössä englanti. Selvää on myös, että on hyvä tuntea oman alan sanastoa englannin kielellä ja kyetä lukemaan englanninkielistä kirjallisuutta omalta alalta. Tämä ei kuitenkaan edellytä suomen kielen näivettämistä.
Suomessa pitää huolehtia siitä, että jokaisella tieteenalalla on käypä suomenkielinen sanasto ja asiat voidaan opettaa suomeksi. Erityisesti suomen- tai ruotsinkielisiksi määritellyissä maisteriohjelmissa pitäisi opetuksen olla pääosin suomen tai ruotsin kielellä. Vuonna 2013 oikeuskansleri linjasi, että muiden kielten käyttö ei saa olla niin laajaa, että suomen kielen asema opetus- ja tutkimuskielenä syrjäytyy.
Kotimaisten kielten aseman säilyttäminen edellyttää uudistuksia myös lainsäädäntöön. Nykytilanteen jatkuessa suomen kieli ei enää kehity tieteen kielenä ja asiasanastomme jää ajastaan jälkeen. Yhteinen, ajantasainen kieli on tärkeä tekijä toistemme ymmärtämisessä ja suomalaisen kulttuurin kehittymisessä, millä on puolestaan merkitystä koko Suomen kehitykselle.
*tiede- ja kulttuuriministerin asettaman selvityshenkilön tekemä selvitys