Pitkään suunniteltu soteuudistus on saatu maaliin, ja sote on siirtynyt hyvinvointialueille. Samalla sote on kuitenkin suurissa vaikeuksissa. Lääkärille ja terveyskeskukseen ei oikein tahdo saada aikoja. Kiireetön hoito on tukossa, ja kiireellisessäkin hoidossa on ongelmia.
Kiireellisen hoidon ongelmiin liittyen neurokirurgi Miikka Korja (HUS) twiittasi 29.12.2022: ”Teho-osaston paikkoja hoitajapulan vuoksi niin vähän auki, että toissayönä aivoverenvuotopotilasta ei voitu ottaa hoitoon. Leikkaussalihoitajia niin vähän, että ~50% kapasiteetista käytössä. Voidaan leikata ensisijaisesti vain todella kriittisiä & kiirellisiä sairauksia.”
Soten ongelmiin on eri syitä. Yksi on Korjan mainitsema hoitajapula. Hoitajavaje on arviolta 10 000-15 000 hoitajaa. Hoitajia on lähtenyt huonoista työolosuhteista johtuen, palkkauksesta johtuen ja myös kiistellyn pykälän 48a takia. 48a edellytti koronarokotusta (tai sairastettua koronaa) silloin kun toimitaan lähikontaktissa ja on riski tartuttaa potilas, joka on altis ”covid-19-taudin vakaville seuraamuksille”.
Soten ongelmat johtuvat toisaalta myös rahoitusvajeesta – siitä huolimatta, että koko soteuudistus tehtiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaamiseksi. Rahoitusvajeen kooksi on arvioitu noin 1 miljardi. Siitä HUS-alueen rahoitusvaje on noin 90 miljoonaa.
Seuraava hallitus perii hoidettavakseen tämän kurjuudessa kylpevän soten. Rahoitusvajeelle on tehtävä jotain, samoin hoitajapulalle. Perussuomalaiset ovat sitoutuneet siihen, että valtiontalouden korjaamiseksi tehtävät leikkaukset eivät koske olennaisten hyvinvointipalveluiden työntekijöitä, esimerkiksi hoitajia, opettajia tai poliiseja.
Jostain pitää löytyä rahoitus yhteiskunnan olennaisille peruspalveluille. Toissijaisista palveluista pitää leikata, tai niistä voisi siirtää rahoitusta olennaisiin hyvinvointipalveluihin. Meille persuille käy se, että leikataan 1,1 miljardin kehitysavusta tai Ylen 500 miljoonan budjetista. Edelleen meille käy vaikkapa yritystuista leikkaaminen, tai maahanmuuton kustannuksista leikkaaminen.
Ideaalimaailmassa kaikki saavat kaikkea, mutta me emme elä ideaalimaailmassa. Vastuullinen poliitikko kertoo, mistä hän on valmis leikkaamaan, ja mistä ei, ja mihin tarvitaan hänen mielestään lisärahoitusta. Minun nähdäkseni lisärahoitusta tarvitaan sote- ja opetuspuolella (ei hallintoon vaan tekeviin käsiin).